Vastuullinen pelaaminen

Rahapelaamisen hallinta on osa tätä sivustoa käyttävän arkea, ja nämä periaatteet määrittävät, miten pelaamiseen tulisi suhtautua, jotta se pysyy vapaaehtoisena viihteenä eikä muutu ongelmaksi. Tavoitteena on, että pystyt itse asettamaan rajat, tunnistamaan riskit ajoissa ja hakemaan apua silloin, kun pelaaminen alkaa tuntua hallitsemattomalta. Seuraavissa osioissa käydään läpi konkreettisia keinoja, itsensä arvioinnin merkkejä, alaikäisten suojaamista sekä saatavilla olevia tukipalveluja.

Hallinnan periaatteet

Vastuullinen pelaaminen ei tarkoita pelaamisen lopettamista kokonaan, vaan sen pitämistä sellaisissa puitteissa, joissa se ei vaaranna taloutta, ihmissuhteita tai hyvinvointia. Pelaamisen tulisi olla harkittua ajanvietettä, ei keino ratkaista taloudellisia ongelmia eikä tapa käsitellä stressiä tai muita vaikeita tunteita. Kun pelaamiseen suhtautuu realistisesti, se pysyy todennäköisemmin hallinnassa pitkällä aikavälillä.

Keskeistä on ymmärtää, että pelaamisen lopputulokseen liittyy aina epävarmuus. Rahaa ei tulisi koskaan käyttää enempää kuin mitä on valmis menettämään, ja tappioiden takaa-ajo on yleinen syy siihen, että pelaaminen karkaa käsistä. Oman toiminnan seuraaminen ja rehellinen arviointi ovat ensimmäisiä askelia kohti hallittua pelaamista.

Käytännön keinot hallinnan tukemiseksi

Ennakkoon asetetut rajat ovat tehokkain tapa pitää pelaaminen kurissa. Ennen pelisession aloittamista kannattaa päättää, kuinka paljon rahaa on valmis käyttämään, ja pitää tästä päätöksestä kiinni riippumatta siitä, miten pelit etenevät. Vain sellainen raha, jonka menettäminen ei vaaranna jokapäiväistä elämää, kuuluu pelaamiseen.

Pelisession pituuden päättäminen etukäteen auttaa välttämään tilanteita, joissa aika kuluu huomaamatta ja pelaaminen venyy suunniteltua pidemmäksi. Taukojen pitäminen on tärkeää, ja jos pelaaminen ei tunnu enää hallitulta, on parempi lopettaa kokonaan kuin jatkaa toivoen tappioiden korvautuvan. Tappioiden takaisinvoittaminen on riskialtis ajattelutapa, joka johtaa usein suurempiin menetyksiin.

Pelirajojen käyttö työkaluina

Monet pelialustat tarjoavat mahdollisuuden asettaa talletusrajoja, tappiorajoja ja aikarajoja. Talletusraja määrittää, kuinka paljon rahaa tilille voi siirtää tietyn ajanjakson aikana, ja tappioraja auttaa rajoittamaan sitä, kuinka paljon voi hävitä ennen kuin pelaaminen keskeytyy. Istuntoraja puolestaan rajoittaa peliajan pituutta, mikä estää pitkittyneen pelaamisen.

Nämä rajat toimivat parhaiten, kun ne asetetaan etukäteen rauhallisessa mielentilassa, eikä niitä muuteta kesken pelisession. Rajoja voi usein säätää, mutta niiden korottaminen ei saisi tapahtua hetken mielijohteesta. On hyvä muistaa, että rajat ovat apuvälineitä, eivät takeita siitä, että pelaaminen pysyy hallinnassa – ne vaativat myös omaa sitoutumista noudattaa niitä.

Riskien tunnistaminen ajoissa

Ongelmallinen pelaaminen kehittyy usein vähitellen, eikä muutos ole aina helposti havaittavissa. Mitä aikaisemmin omat rajat, tunteet ja kulut tunnistaa, sitä helpompi tilanteeseen on puuttua ennen kuin seuraukset kasvavat suuriksi. Itsetuntemus ja rehellinen arvio omasta toiminnasta ovat tärkeitä työkaluja riskien hallinnassa.

Huolestuttavia merkkejä on useita, ja ne kannattaa ottaa vakavasti, kun niitä alkaa esiintyä. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota tilanteisiin, joissa pelaaminen jatkuu, vaikka se aiheuttaa huolta itselle tai läheisille. Rahan käytön kasvu, jatkuvat ajatukset pelaamisesta ja tappioiden vähättely tai peittely ovat merkkejä siitä, että tilannetta tulisi arvioida tarkemmin.

Aseta raharaja ennen pelaamisen aloittamista ja pidä siitä kiinni.
Käytä vain sellaista rahaa, jonka menettäminen ei vaaranna arkea.
Päätä pelisession pituus etukäteen ja noudata sitä.
Älä yritä voittaa tappioita takaisin.
Pidä taukoja ja lopeta, jos pelaaminen ei tunnu hallitulta.
Pidä kirjautumistiedot ja maksutavat poissa alaikäisten ulottuvilta.

Milloin kannattaa pysähtyä

On tärkeää osata tunnistaa ne hetket, jolloin pelaaminen on syytä keskeyttää ja arvioida omaa tilannetta. Jos pelaaminen jatkuu, vaikka siitä aiheutuu huolta, tai jos pelaamiseen käytetty raha kasvaa vähitellen, on aika pysähtyä. Myös se, että ajatukset palaavat jatkuvasti pelaamiseen tai että omia tappioita vähätellään tai peitellään, kertoo siitä, että tilanne voi olla kehittymässä ongelmalliseksi.

Arkeen liittyvien velvollisuuksien jääminen taka-alalle on merkki siitä, että pelaaminen on alkanut vaikuttaa elämän muihin osa-alueisiin. Kun useita näistä merkeistä esiintyy samanaikaisesti, voi olla tarpeen hakea tukea. Ongelman tunnistaminen ei ole häpeällistä, vaan ensimmäinen askel kohti parempaa hallintaa.

Itsensä sulkeminen pelaamisen ulkopuolelle

Itse asetettu pelikielto tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilö sulkee itsensä pois pelaamisesta määräajaksi tai toistaiseksi. Tämä voi koskea pelitilin, maksutapojen tai tiettyjen pelipalveluiden käyttöä. Pelikielto ei kuitenkaan poista aiempia tappioita eikä palauta menetettyä rahaa, eikä se automaattisesti ratkaise pelaamisen taustalla olevia ongelmia. Se on työkalu, joka antaa aikaa ja etäisyyttä pelaamiseen, mutta sen rinnalla on usein hyödyllistä hakea ammattiapua.

Kun pelikielto on asetettu, sen kumoaminen ei saisi olla helppoa, ja kieltoa tulisi kunnioittaa myös silloin, kun pelaamisen halu on voimakas. Pelikielto ei myöskään estä muita ihmisiä pelaamasta, joten se ei suojaa läheisiä, jotka pelaavat omilla tunnuksillaan. On tärkeää ymmärtää, että pelikielto on osa laajempaa vastuullisen pelaamisen kokonaisuutta, ei yksittäinen ratkaisu.

Alaikäisten suojaaminen

Rahapelaaminen ei kuulu alaikäisille, ja heidän suojaamisensa on aikuisen vastuulla. Kirjautumistiedot, maksukortit ja muut pelaamiseen liittyvät välineet tulee säilyttää sellaisessa paikassa, että lapset ja nuoret eivät pääse niihin käsiksi. On myös hyvä keskustella perheessä siitä, miksi rahapelaaminen on tarkoitettu vain täysi-ikäisille ja millaisia riskejä siihen liittyy.

Laitteiden ja tilien suojaaminen on tärkeää, koska alaikäiset voivat helposti päästä käsiksi pelaamiseen, jos tunnukset ovat tallennettuina yhteisiin laitteisiin. Vanhempien kannattaa olla tietoisia siitä, mitä sovelluksia ja sivustoja perheen laitteilla käytetään. Jos epäily alaikäisen pelaamisesta herää, asiaan tulee puuttua välittömästi ja tarvittaessa ottaa yhteyttä tukipalveluihin.

Tukipalveluja Suomessa

Suomessa on useita tunnettuja palveluita, joista saa tukea ja lisätietoa rahapelaamiseen liittyvissä kysymyksissä. THL julkaisee tietoa rahapelihaitoista, ehkäisystä ja suomalaisesta palvelujärjestelmästä, ja sen materiaalit sopivat niin oman tilanteen arviointiin kuin taustatiedon hankintaan. Peluuri tarjoaa kiireellistä apua, keskustelutukea ja ohjausta rahapelaamiseen liittyvissä vaikeuksissa, ja sinne voi ottaa yhteyttä myös läheisen puolesta huolestuneena. Päihdelinkki tarjoaa oppaita ja verkkosisältöjä oman pelaamisen arviointiin ja hallinnan tukemiseen, ja sen materiaalit ovat hyödyllisiä myös ennaltaehkäisevässä mielessä.

Läheisen tukeminen

Perheenjäsenen tai ystävän pelaamisen aiheuttama huoli on yleistä, ja läheinen voi olla tärkeässä roolissa ongelman tunnistamisessa. Keskustelu kannattaa aloittaa avoimesti ja tuomitsevasti, keskittyen huoleen eikä syyttelyyn. On tärkeää kuunnella toista ja kertoa, että apua on saatavilla, mutta samalla muistaa, että muutoksen on lähdettävä pelaajasta itsestään.

Läheinen voi kannustaa hakemaan tukea ja tarjoutua mukaan keskusteluun, mutta ei voi pakottaa toista muuttamaan toimintaansa. Oman jaksamisen turvaaminen on myös tärkeää, ja läheinen voi itse hakea tukea ja neuvoja siitä, miten toimia tilanteessa. Pelaamisen ongelmat voivat vaikuttaa koko perheen talouteen ja ilmapiiriin, joten avoin puhe ja ammattiavun hakeminen ovat perusteltuja jo varhaisessa vaiheessa.

Lopuksi

Selkeät rajat, realistinen suhtautuminen riskeihin ja valmius hakea apua muodostavat vastuullisen pelaamisen perustan. Mitä aikaisemmin huoli tunnistetaan, sitä helpompi tilannetta on korjata, olipa kyseessä sitten oma pelaaminen tai läheisen tilanne. Pelaamisen tulee pysyä viihteenä, ei ongelmien ratkaisukeinona tai pakonomaisena toimintana.